Päivitys minimalismihaasteeseen

Olen tämään kuun ajan yrittänyt tietoisesti kuluttaa kotoani löytyviä asioita loppuun. Aloitin helpoimmista eli pakastimesta ja kuivakaapista. Ensimmäinen tavoitteeni oli olla täydellisessä ostolakossa, mutta ensin sorruin hedelmiin ja sen jälkeen kaurahiutaleisiin, koska yrityksistä huolimatta en pysty aloittamaan aamuani millään muulla ruoalla. Pienistä ostoksistani huolimatta kuivakaapista on lähtenyt useampi lasipurkki kierrätykseen (varastoin kuivamuonani lasipurkkeihin) ja ylimmäinen hylly ammottaa jo kokonaan tyhjänä. Myös maustekaappiin saisi järjesteltyä ainakin yhden tyhjän hyllyn, vaikka pahimmillaan kaikki mausteet eivät ole mahtuneet sinne. 

Toisena aloin loppuunkuluttaa aikakauslehtiä. Minulla on erilaisia naistenlehtiä, Vegaaniliiton julkaisuja ja Kuukausiliitteitä suunnilleen metrin korkuinen pino. Osan lehdistä olen lukenut kannesta kanteen ilmestysmishetkellään, mutta etenkin tämänvuotisista lehdistä suurimman osan olen vain selaillut nopeasti. Säästäväisenä ihmisenä olen ajatellut, että lehtiä voi joskus lomalla olla kiva selailla tai että niistä voi askarrella jotakin, vaikka aarrekkarttoja tai mosaiikkirunoutta. Nyt olen kuitenkin viimein tullut siihen tulokseen, että lehdet saavat mennä ja jos joskus innostun askartelemaan, haen sitten materiaalit keräyslaatikoista. 

Koska kuitenkin pidän lehtien lukemisesta ja siitä, että saan lukea syödessäni, olen alkanut nyt lukea lehtiä oikein urakalla. En tiedä, kuinka monta viikkoa tai kuukautta menee koko kasan tyhjentämiseen, mutta ainakin edistyn useamman lehden päivävauhtia. Ja ne luetut olen kantanut suoraan paperinkeräykseen!

Kolmas projektini on käyttää loppuun kaikki hygieniatuotteet. Tässä kohtaa on pakko myöntää, että olen äärimmäisen epäkiinnostunut ihoni hyvinvoinnista ja ulkonäöstä. Olen ollut pitkiä aikoja käyttämättä kasvojenpesuaineita, kosteusvoiteita, hiustenhoitoainetta ja kaikkia ylimääräisiä kauneustuotteita kuten kuorintavoidetta tai hiuslakkaa. Olen kuitenkin saanut sellaisia lahjaksi sekä vielä kotona asuessani että omille muutettuani. Aina muistaessani olen niitä käyttänyt, mutten koskaan tehnyt esimerkiksi kosteusvoiteesta tietoista rutiinia. Nyt tavoitteeni on kuitenkin päästä eroon kaikista purnukoista ja saippuapaloista ja jatkaa sen jälkeen elämää mahdollisimman karsitulla purnukkakokoonpanolla. Haaveilen saippuapalasta, joka kävisi sekä kasvoille, vartalolle että hiuksille ja olisi vielä vegaaninen ja kosteuttava. Todennäköisesti sellaista supertuotetta ei ole edes olemassa varsinkin kun hiukseni ovat hyvin rasvoittuvat eivätkä kaipaa kosteuttavaa shampoota, mutta aion yrittää etsiä. 

Neljäs tavoite koskee ongelmista suurinta eli vaatteita. Käyn nyt vaatteitani läpi todella tarkalla seulalla ja valitsen mahdollisimman monipuolisen, mutta käytännöllisen setin, jolla pärjään parista viikosta kuukauteen. Noin pitkä aika siksi, että saisin pestyä täysiä koneellisia, vaikka käytänkin paljon sekä tummia että vaaleita vaatteita, joita ei voi pestä yhdessä. 

Kaikki loput vaatteet vien varastoon, josta haen vaatteita käyttöön vasta, kun joku käytössä olevista on kulunut loppuun ja leikattu siivousräteiksi. En usko tavoitteeni olevan ollenkaan mahdoton, koska käytän paljon samankaltaisia perusvaatteita, joista monet ovat jo todella kuluneita. Esimerkiksi monen topin tai trikoopaidan kohdalla mietin usein, pitäisikö siitä jo luopua, mutta en raaski, ennen kuin on pakko. Toivon, että ahkeralla käytöllä melkein-rikkinäiset paidat viimein pääsisivät tiensä päähän ja saisivat onnellisina lentää roskiin vasta kaikkensa annettuaan.